MP-messut 2015

Wien-fanin suosikkipyörä löytyi tietysti rakennettujen pyörien näyttelystä.

Wien-fanin suosikkipyörä löytyi rakennettujen pyörien näyttelystä.

Vuosi 2014 loppui huonoihin uutisiin ja tuntui, että huono tuuri kulki mukana vielä koko tammikuun. Perinteiset moottoripyörämessutkin meinasivat mennä ohi, kun alkuviikosta mieheen iski kunnon flunssa, ja kuume piti tiukassa otteessa eiliseen asti. Tänään, viimeisenä mahdollisena vierailupäivänä, raahauduimme pelipaikoille, ja nyt kun toinen meistä oli jo melkein tolpillaan, niin toinen  ajeli sitten ”puolivaloilla”.

Olimme molemmat odottaneet näitä messuja, ja tarkoitus oli olla rivassa heti perjantaiaamuna, mutta kun ei niin ei. Sunnuntainen aamupäivä oli kuitenkin ihan mukava aika messuilla. Nähtävää oli paljon, mutta vähän jäi harmittamaan, kun kaikkia mielenkiintoisia pyöriä ei päässyt koeistumaan. Hyvätkään tarjoukset eivät etene meillä edes harkinta-asteelle, ellemme pääse kokeilemaan pyörän mittasuhteita ja sopivuutta itsellemme. Vanhemmiten osaa pyöräillessä arvostaa pystympää istuma-asentoa ja loivempaa polvikulmaa. Varsinkin kun matkustaa kahdestaan, niin ”mopon” pitää tuntua hyvältä molemmille.

Joulukuiselta lääkärireissulta sain tuliaisena kehotuksen välttää lentämistä, joten kevään ja kesän matkailu tapahtunee pyörien päällä; toistaiseksi neljän, mutta toivottavasti pian myös kahden. Kevätpörriäisen purema tunnetusti pahenee, joten eväitten tekoon ja kohti jälleenmyyjiä!

Yksi tulevan ajokauden voimakkaimmista pyöristä.

Retro on aina muodissa.

Retro on aina muodissa.

Vihreäkin on väri.

Vihreäkin on väri.

Tällä Batmankin ajaisi?

Tällä Batmankin ajaisi.

Mainokset
Categories: messut | Avainsanat: | Jätä kommentti

Matkamessut 2015

Egypti on vuoden 2015 Matkamessujen Partnerimaa.

Egypti on vuoden 2015 Matkamessujen partnerimaa.

Sattuman oikusta päädyin matkamessuille jo torstaina, joka oli pelkästään ammattilaisille suunnattu päivä. Hyvä niin, sillä  tämänpäiväisessä pyryssä en olisi liikkeelle lähtenyt. Moottoripyörämessuilla olen konkari, mutta Matkamessut olivat minulle uusi kokemus. Ilman sen suurempia tavoitteita halusin vain katsella ja kuulostella, mitä mukaan tarttuu. Täällä, kuten muillakin messuilla, edustajien ammattitaitoa oli mielenkiintoista seurata. Erään itseäni kiinnostaneen kohteen esittelijä piti tärkeämpänä päivittää tuttavansa kanssa kuulumisia, ja toisen (ulkomaisen) porukan keskinäiset jutut olivat asiakasta tärkeämpiä, joten kiitos ja näkemiin: hankin tietoni vastakin netin kautta.

Ahkeran Viron reissaajan toivelahja.

Iloiselta Viron osastolta sai kokoelman komeita julisteita valmiiksi pahviputkessa. Loistokeksintö!

Hyvin hommansa osasivat muun muassa Mänttä-Vilppulan mukavat ihmiset, jotka saivat minut vakuuttumaan, että hiedän kotikontunsa on vierailun arvoinen. Harvinaisen fiksu mainoslahja, yhdistetty avaimenperä-taskulamppu-pullonavaaja, muistuttaa, että kun tulevana kesänä ajelemme Suomen saloilla, niin emme menekään ohi, vaan poikkeamme ainakin Serlachiuksen museoon.

Ensimmäistä kertaa elämässäni kuulin paikkakunnista nimeltä Pykeijä sekä Manamansalo, mutta Pykeijän kylän ystävyysseuran ansiosta saattaa ensi kesän moottoripyöräretkemme kääntöpaikka olla Suomen Lapin sijaan Pohjois-Norjalaisessa kalastajakylässä.

Yksi ensi kesän kulttuurikohteeni on Mänttä.

Yksi ensi kesän kulttuurikohteistani on Mänttä.

Ihmettelen Suomen eteläisimmän kaupungin puuttumista messuilta. Hanko on paikka, jonne ei eksy ohikulkumatkalla, joten sekä uusien matkailijoiden houkuttelemiseksi että kaltaiseni vakituristin informoimiseksi seuraavan kesän tapahtumista tämä olisi ollut oiva paikka. Naapurikaupunki Raasepori oli edustettuna; vaatimattomasti, mutta mukana kuitenkin.

Maltalle vai Kyprokselle?

Kirjallista materiaalia mukaani keräytyi enemmän kuin tarpeeksi, ja lukemista riittää useammallekin räntäsateiselle illalle. Maltan ja Kyproksen esitteitä tuli poimittua parikin erilaista, mutta hyviä esitteitä selatessa kiinnostus kasvaa, ja jälkiviisaana harmittaa, että en kerännyt laajempaa Kypros-pakettia.

Aivan omaa luokkaansa oli Omanin ”valmiskassi”, josta löytyi laadukkaiden esitteiden lisäksi kirja ”101 Things to see & do in Oman”. Arabimaat eivät ole minua tähän mennessä houkutelleet, mutta tämä mainospaketti kolahti. Valmiit kassit ovat oiva kikka aivopestä kaltaiseni hitaasti lämpiävät yksilöt uusille urille. Iltalukemisena tulee tutkittua kassien esitteitä, joihin ei itse olisi tarttunut – ja siitä se matkakuume taas alkaa?

Omanin valmiiksi pakattu kassi yllätti iloisesti.

Omanin valmiiksi pakattu esitekassi yllätti iloisesti.

Categories: messut | Avainsanat: , , , , , , , | Jätä kommentti

Joulumukinmetsästys Wienissä, osa 3/3

Useampi punssi ja glühwein tuli edellisenä iltana hörpittyä, mutta sinistä kenkämukia ei sitkeistä etsinnöistämme huolimatta löytynyt. Vielä oli kuitenkin monta mahdollista löytöpaikkaa jäljellä, joten me aloitimme etsintäkierroksemme aamupäivällä Michaelersplatzilta.

Michaelerplatz

K.u.k. Weihnachtsmarkt oli pienimuotoinen joulutori, jossa oli muutama koju turistien ilona. Me mukinmetsästäjät olimme jo immuuneja tarjolla oleville tavaroille ja silmäilimme vain punssikojujen tarjontaa. Ainostaan sininen kenkämuki kelpasi meille.

k.u.k kojut

Tarjolla olisi ollut Sissi- ja Frans Josef- punssia, mutta koska muki ei ollut etsimämme, niin ohitimme houkutukset. Monelle muulle puna-valkoinen muki kelpasi hyvin.

Michaelerin mukiTulipa mieleemme vanha sanonta ”Lähteä merta edemmäs kalaan”  ja tuumailimme, voisiko mukin löytäminen todella olla niin helppoa? Suuntasimme siis, minnekäs muualle kuin  Stephansplatzille.

jouluhevoset

Stephansdomin kupeessa meitä odottelivat jouluasuteisiin puetut hevoset ja yllättävän väljä kirkkoaukio. Aikaisesta ajankohdasta huolimatta olisin olettanut, että Weihnachtsmarkt am Stephansplatz olisi ollut suositumpi. Potentiaalinen markkinaväki  kävi kenties ensin ihastelemassa kirkkoa, sillä pääoven täyttäneestä tasaisesta ihmisvirrasta päätellen siellä ei tarvinut olla yksin. Minä pysyin seurueemme iloksi ja hämmästykseksi kerrankin ulkopuolella…

Stephansplatzin tori

 … sillä bongasin sen mitä etsimme: sinisen kenkämukin!

Stephansplatzin mukit

Tyytyväisenä löytöömme palkitsimme itsemme aamun ensimmäisillä punsseilla ja glühweineilla – ja minä ehdin (juuri ja juuri) napata kuvan kolmesta kolpakosta ennen kuin ne tyhjenivät ja katosivat kassien kätköihin.

Categories: joulumarkkinat, Weihnachtsmarkt, Wien | Avainsanat: , , , | Jätä kommentti

Joulumukinmetsästys Wienissä, osa 2/3

Karlsplatzin joulumarkkinat, Adventmarkt vor der Karlskirche, on paikka, jonne tulisin, jos liikkuisin Wienissä jouluaikaan lasten kanssa. Ja hyvinpä siellä viihdyimme me aikuiset ilman lapsiakin. Karlsplatz joulunaMyytävänä oli kaikkea mahdollista upeista valokuvavedoksista intiaanien unisieppareihin, mutta eniten täällä oli panostettu lasten viihtymiseen. Hauskannäköinen karuselli pyöritti pikkuväkeä, teltoissa oli puuhapaikkoja ja kaksi elävää laamaa kiersi taluttajan sekä onnekkaan pikkuapulaisen nyöreissä markkinakansan keskellä. Suuri alue oli varattu pelkästään oljissa peuhaamiseen, ja siellä ilakoivat sekä lapset että vanhemmat. Kalrlsplatzin oljet

Meidän etsimämme sininen muki ei kuitenkaan löytynyt täältä. Tai sininen muki kyllä löytyi, mutta se ei ollut The Muki. Karlsplatzin punssimukien värivalikoima oli kaikista näkemistämme kirjavin. Meille osuneet mukit olivat tämänvuotisia sinisiä ja keltainen, jota koristi vuosiluku 2012, mutta hyllyillä juomanlaskijoiden takana oli myös monen muun värisiä ”vuosikertamukeja”. Harmiksemme kukaan ei kanniskellut sinistä kenkää, jotta olisimme voineet kysäistä, mistä sellaisen löytäisi.

Karlsplatzin mukit

Mutta mikäpäs meidän oli illasta nauttiessa, kun ei taustamusiikissakaan ollut valittamista. Liveduon letkeä jazz upposi minun ja monen muun aikuisen lisäksi myös pikkuväkeen, jota tungeksi lavan reunalle seuraamaan vikkeläsormisten soittajien esitystä.

Karlsplatzin joulujazz

Myös puiston reunalla soittelevaa haitaritrioa oli pakko pysähtyä kuuntelemaan ja heittämään heille pari lanttia.

Karlsplatzin trio

Glühweinit oli tältä illalta maisteltu, mutta muki oli yhä löytämättä. Voi, voi, etsintää oli yhä jatkettava.

Categories: joulumarkkinat, Weihnachtsmarkt, Wien | Avainsanat: , , , | Jätä kommentti

Joulumukinmetsästys, osa 1/3

Kolmantena adventtina vietimme pidennettyä viikonloppua ystäviemme luona Wienissä. Hyvässä säässä oli mukava taivaltaa kiireettömästi joulutorilta toiselle. Matkalla raatihuoneen torilta Maria-Theresien-Platzille minä ehdin huomata joulukuusen parlamenttitalon pylväiden välissä, mutta seurueeni oli bongannut jotain aivan muuta.

Parlamentin kuusi

Kaikista hyvistä päätöksistä huolimatta mukaamme oli tarttunut jo kaksi joulujuomamukia, mutta nyt mies keksi, että voisimme kerätä kolme komeinta kotiin asti kuljetettaviksi. Hän oli nimittäin iskenyt silmänsä vastaantulijan siniseen kenkämukiin. Koska kulkija tuli Maria-Theresien-Platzin suunnasta, niin oletimme mukin löytyvän sieltä.

Maria Theresien päivällä

Taidehistoriallisen museon ja luononhistoriallisen museon väliin sijoittuva Weihnachtsdorf Maria-Theresien-Platz oli päivämme neljäs joulutori, ja tässä vaiheessa kaikki alkoi näyttää pelkästään peruskivalta. Sinistä kenkämukia etsivä turtunut silmä poimi moninaisesta tarjonnasta vain edellisten torien valikoimista poikkeavan pukkipiparin.

Maria-T-pukkipipari

Maria-Theresien-Platzin mukit olivat etsimiämme kenkämukeja – mutta punaisia! Ei kelvannut. Kriteeriksi nousi nyt se, että mukien pitää olla keskenään erimuotoisia ja -värisiä. Hallussamme oli tyylikäs ruskea muki am Hofilta ja punainen sydänmuki Rathausplatzilta, mutta koska sydänmuki oli punainen, kenkämukin oli ehdottomasti oltava sininen…

Maria T

Päätimme lopettaa etsinnät palataksemme illalla takaisin.

Maria T yöllä

Vaikka olimme päivällä Maria-Theresien-Platzilla jo käyneet, niin pakko siellä oli fiilistellä vielä pimeän aikaan. Olin etukäteen lukenut mainoksen Museumsquartierin sisäpihan valoshowsta, mutta Maria-Theresien suunnasta MQ:n valaistus oli meille kaikille täysi yllätys.

MuseumsQ

Sisäpihan ”Winter im MQ” poikkesi täysin perinteisistä joulumarkkinoista – eikä tapahtuman nimi jouluun viittaakaan. Museokeskuksen pihahulinassa joulu ei näkynyt millään lailla, sillä kaikki kymmenkunta kasvihuonetelttaa (joita paikalliset kutsuivat ”Eispavillons” eli jääpaviljongeiksi) tarjoilivat vain musiikkia ja juotavaa  sekä jotain pientä syötävää.

Winter im MQ

Aktiviteetiksi oli tarjolla ice curling -rata. Puolen tunnin pelailu olisi maksanut 45€, ja se olisi pitänyt varata etukäteen.

MQ ice curling

Koska tavoitteenamme oli löytää vain The Muki, niin meille riittivät pelkät paviljongit.

MQ teltassa

Museumsquarterin nimikkomuki oli hauska, mutta ei se mitä etsimme.

MQ mukit

Kun kirsch-pohjaiset juomamme olivat asettuneet tasaisesti molemmille jaloille, ja hiphop-kiintiömme tulivat täyteen, niin jatkoimme matkaa Museums Quarterin taakse, Spittelbergin kujille. Kapeiden kujien rajaamilla adventtimarkkinoilla oli oma kotikutoinen tunnelmansa, joka poikkesi avarien torien humusta, ja tarjolla oli vaihteeksi erilaisia joulukäsitöitä. Täällä juomat kaadettiin tyylikkäisiin mustiin mukeihin, mutta sinisestä kenkämukista ei näkynyt jälkeäkään.

Guttenberggasse

Molemmin puolin Spittelberg Passagea oli lasivitriinissä esillä Helga von Petrau-Heizelin paperimassa-installaatio. Toisen puolen ikkunaa komisti mummo koirineen, mutta minuun vetosi enemmän tämä vanhainkodin lukuhetki, ”Heute: Lesung!

Die Zeitungs-Strickerin

Spittelberg passage

Heute: Lesung! Die Zeitung-Strickerin von Helga Petrau-Heinzel

Ukki nukkuu

Mukava päivä oli ollut pitkä, ja paparimassapapan uninen olo tuntui tarttuvan lasin läpi. Kun silmiini osunut joulukuusikin näytti olevan ylösalaisin, niin päätimme luovuttaa suosiolla ja jatkaa mukinmetsästystä seuraavana päivänä.

joulukuusi

Categories: joulumarkkinat, Weihnachtsmarkt, Wien | Avainsanat: , , , , , , | Jätä kommentti

Wiener Christkindlmarkt am Rathausplatz

Rathaus joulutori 2014

Raatihuoneen ja Burgtheaterin väliin jäävä joulutori pääsee parhaiten oikeuksiinsa pimeällä, kun kaikki torin ylle ja puistoon ripustetut valot kirkastuvat täyteen loistoonsa, mutta käy torilla mukava kuhina myös päivänvalossa.

Punaisten kynttilöiden ympärillä pyörii porukkaa koko ajan. Koululaiset huvittelevat leikkimällä piilosta ja hippaa, turistit ottavat kuvia saadakseen enkelin siivet taustakseen.

Toinen suosittu kuvaustausta on aivan raatihuoneen edessä.

      Joulupallonostajalle raatihuoneen tori on ykkösvalinta.

Unelma lumisesta joulusta

Klimtin ”Suudelma” on päässyt myös joulupalloon.

Greipinkokoinen käsinmaalattu lasipallo 35€

Valojen syttymistä odotellessa…

… punanenäinen patsas muistuttaa nestetankkauksesta  opastaen samalla oikeaan kojuun.

Onko hän nauttinut jo liikaa?

Tänä vuonna monella joulutorilla oli omannäköisensä mukit. Raatihuoneen sydämet lähtivät mukaan.

Rathausplatzin tämän vuoden mukit olivat sydämenmuotoisia.

Muutaman punssin ja glühweinin avustuksella valojen syttymistä oli lämpimämpi odotella, mutta levottomat jalat veivät jo kohti Maria-Theresien-Platzia.

”Wiener Herzerlbaum”

”Cupcakebaum”

Categories: joulumarkkinat, Wien | Avainsanat: , , , | Jätä kommentti

Weihnachtsmarkt Am Hof, Wien

Am Hof

Am Hofin joulutorista tuli ehdoton suosikkini. Täältä löytyivät parhaimmat juomat ja komeimmat mukit eikä rinkelin koossakaan ollut valittamista. Kaiken lisäksi täällä oli todella upeita käsitöitä.

Heisse Liebe, Orangen Punsch, Maschanska Apfel Glühwien… Valikoima oli laaja ja pojilla piti kiirettä, mutta hymyt eivät hyytyneet.

Tästä ei joulupöytä parane.

Tarkoitus EI ollut keräillä mukeja, mutta nämä lähtivät silti mukaan.

XXL-Brezelistä riitti hyvin jaettavaksi kolmelle.

Uniikkeja huovutustöitä, isoja ja pieniä. Osasta oli saatavilla myös kankaalle tai paperille painettuja versioita. Wunderbar Wollebilder!

Tätä oli vaikea ohittaa ostamatta. Die schönste Bild ich jemals gesehen habe.

Tämä ei ole hedelmäkulho, vaan ihmisen kokoinen istuin. Upean divaanin hinta jäi arvoitukseksi, sillä taiteilija oli tauolla. Das ist ein Kunstwerk!

Nina Yamkovan käsintehdyt t-paidat saivat hymyn huulille.

Ei muovia, vaan käsintehtyjä bambukoruja.

Jalopuutöitä, kyltissä luki Edler Holz-Genuss .

Kojun täydeltä Sergey Yakushevin sympaattisia etsaustöitä …

myös painettuna.

Olisiko kannattanut ottaa riski ja yrittää saada hyväntuulen puurokulhot ehjänä kotiin?

Näitä kokkaillessa voi muistella mukavia hetkiä joulutorilla kahdeksan plusasteen lämmössä.

 

Tori on auki 23. joulukuuta asti klo 10-21, joten tänne ehtii vielä. Löytyikö kuvista jotain, mikä olisi päätynyt sinun kapsäkkiisi?

Weihnachtsmarkt Am Hof bis 23. Dezember von 10.00-21.00 Uhr.

The Christmas Market Am Hof is open until 23. December from 10:00 a.m. to 9:00 p.m. and it sure is worth visiting.

Categories: joulumarkkinat, Wien | Avainsanat: , , , | Jätä kommentti

Altwiener Christkindlmarkt Wien

Pidennetyn viikonlopun aikana ehtii Wienissä monille joulumarkkinoille. Pari vuotta sitten olin jo muutamat markkinat katsastanut ja tällä kertaa ajattelin käydä sellaisilla toreilla, jotka olivat jääneet näkemättä, mutta mihinkäs se seepra raidoistaan pääsee.

Altw 2014

Ensimmäisenä päivänä askeleeni johtivat jälleen Freyungin Altwiener Christkindlmarktille.

josef ja maria

Tällä kertaa toisella puolella tietä, vastapäätä seimiseinää, oli luomutori.

biomarkkinat

biotorilla

Olkoon vaan luomua, mutta saksanhirven, lampaan tai villisiankaan liha ei heti aamutuimaan innostanut, joten palasin toiselle puolelle tietä ihastelemaan käsityöläisten tuotteita.

Iloinen saippuakauppias pysäytti ystävällisellä hymyllään. Die Saifeverkäuferin hat mich mit Ihre freundliche Lächeln angehaltet.

Buddha-saippua stressaantuneelle ystävälle, Willendorfin Venus historiaan hurahtaneelle ja enkeli anopille joulusaunaan.

Suosikkikojuni, vaikka joulusta ei tässä ole tietoakaan.

Lumottu prinssi valmiiksi purkitettuna.

Puinen huonetaulu motoristille – ja monelle muulle.

Korvakorut huumorintajuiselle.

Vetoketjuista ommeltuja käsilaukkuja ja pussukoita. Värivalikoiman edessä tuli runsaudenpula.

Torin upeimmat piparit.

Näitä ”lumipalloja” oli tarkoitus maistaa, mutta jalat veivät eteenpäin.

Huovutetut lampunvarjostimet olivat ihania, mutta järki muistutti matkalaukun tilan rajallisuudesta.

Täältä olisi saanut kaikki tuliaiset ja joululahjat samalla kerralla, mutta oma ”to-do”-listani oli vasta alussa.

Perinteiset Freyungin markkinat ovat avoinna 23. joulukuuta asti klo 10.00-21.00.

Altwiener Christkindlmarkt vor der Freyung bis 23. Dezember täglich von 10.00-21.00 Uhr.

Categories: joulumarkkinat, Wien | Avainsanat: , , | Jätä kommentti

Thomas Winkler: Die schönsten Kirchen Wiens

Näiden kansien väliin on koottu Wienin kauneimmat kirkot.

Ensimmäisellä Wienin reissullani syksyllä 2012 olin niin otettu Wienin kirkkojen kauneudesta ja määrästä, että seuraavaa kertaa varten päätin varustautua paremmilla tiedoilla. Toinen toistaan kauniimpia rakennuksia näytti putkahtavan joka nurkan takaa, eikä aika riittäisi kaikkien katsastamiseen, joten tilasin etukäteen näkemättä  Thomas Winklerin kirjat Die Schönsten Kirchen Wiens – sekä ison että matkaopasversion.

Tietokirjan kokoisessa opuksessa esitellään tyylisuuntien mukaan kolmessa kategoriassa tärkeimmät kirkkorakennukset, joita on 224 sivuun mahdutettu useampi kymmen.  Osa kirkoista on esitelty useammalla sivulla, osasta on vain yksi kuva, ja teksti kertoo lyhyesti lähinnä rakentamishistoriasta. Kuvat ovat kauniita, mutta mielestäni ne voisivat olla parempiakin. Saksankielen taitoni on hyvin vajavainen, mutta valokuvia minäkin ymmärrän. Odotin enemmän, suurempia ja yksityiskohtiin keskittyineitä kuvia sekä tietoja kirkkojen erityispiirteistä, joihin vierailijan kannattaisi kiinnittää huomiota. Esimerkiksi Ruprechtskirchessä pötköttelee lasiarkussa Pyhän Vitaliksen luuranko 1300-luvulta, mutta kirja ei mainitse siitä mitään – eikä ”muumiosta” ole edes kuvaa. Kiva yllätys oli kirjan kolme viimeistä sivua, joilla on sanoin ja kuvin selitetty kirjassa käytettyjä kirkkoarkkitehtuurin termejä. Sanakirjatkaan kun eivät aina tunne termejä kuten Joch, Pendenif tai Fiale.

Thomas Winkler: Die schönsten Kirchen Wiens

Kustantaja: Kremayr und Scheriau 2012

Kieli: saksa

Sivuja: 224

Jos olisin nähnyt kirjat ennen tilaamista, niin olisin tyytynyt tähän pienempään kirjaan. Saksan- JA samalla englanninkielinen kirja on minun tarpeisiini aivan riittävä. Kirja esittelee kahdella kiellä 16 keskeisintä kirkkoa, ja tässä kirjassa on niitä kaipaamani ”inside” vinkkejä. Jokaisesta kirkosta kerrotaan vähän sen historiasta, arkkitehtuurista ja merkityksestä wieniläisille. Lisäksi löytyy kirkon osoite ja aukioloajat (painovuonna 2012) sekä kannen sisäpuolelta ylimalkainen kartta, joka auttaa kaltaistani mielellään kävellen liikkuvaa kirkkobongaria hahmottamaan rakennusten etäisyyksiä toisiinsa.

Thomas Winkler: Die schönsten Kirchen Wiens, Kunsthistorische Highlights, Routenplaner, Insider-Tipps

Kustantaja: Kremayr und Scheriau 2012

Kieli: saksa ja englanti

Sivuja: 127

Categories: kirjat, kirkot, Wien | Avainsanat: , | Jätä kommentti

Ville Haapasalo, Kauko Röyhkä, Juha Metso: ”Et muuten tätäkään usko…”

Minäkään en usko, että odotin tätä kirjaa koko syksyn.

Varasin syyskuussa markkinoille tulleen kirjan mielestäni hyvissä ajoin ennen sen ilmestymistä, mutta varaukseni oli silti kirjaston jonossa vasta sijalla 23. Haapasalon edellistä kirjaa en ole saanut kirjastosta vieläkään, kun en ole sitä erikseen varannut. Ilmeisesti moni muukin on samanlainen myöhäisherännäinen kuten minä ja kiinnostunut Haapasalosta vasta Amerikka-reissun myötä.

Näyttelijän seikkailut Venäjällä eivät minua kiinnostaneet, mutta Haapasalo goes America -sarjan seurasin mielenkiinnolla alusta loppuun. Tykästyin Haapasalon tyyliin. Hän kohteli kaikkia haastateltaviaan kunnioittavasti ja onnistui välittämään eriävän mielipiteensä diplomaattisesti toista osapuolta mitenkään pilkkaamatta tai tuomitsematta. Sama ”elä ja anna toisten elää” -mentaliteetti välittyy Haapasalon kirjasta. Kertoja kertoo, ja lukija saa vapaasti ajatella, mitä tahtoo ja tehdä itse omat arvionsa Villestä ja elämästä 2000-luvun Venäjällä. Juha Metson kuvat kestävät useammankin selailun ja saavat lukijan pohtimaan Haapasalon värikkäitä tarinoita vielä toisenkin kerran.

Sanotaan, että hyvää kannattaa odottaa. No, minä odotin, mutta enpä nyt rehellisesti osaa sanoa, kannattiko tämä vai ei. Kaikki olennainen on tullut moneen kertaan luetuksi lehtien jutuista. Haapasalon ja Röyhkän jutustelu on nopeaa, helppoa ja mielenkiintoista luettavaa, mutta sisältö ei antanut minulle mitään uutta. Tämäntyylinen kirja elää hetkessä, joten ei ole kirjailijan vika, jos lukija on myöhässä.

 

Ville Haapasalo, Kauko Röyhkä, Juha Metso: ”Et muuten tätäkään usko…” Ville Haapasalon 2000-luku Venäjällä

Kustantaja: Docendo 2014

Sivuja: 221

 

 

Categories: kirjat | Avainsanat: | Jätä kommentti

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Ranska päivästä päivään

pieniä huomioita heksagonista kuvin ja sanoin

ESCapology

Travel | Adventure | Inspiration

Santsikuppi

Turkulaistunut kolmekymppinen kahvilafani, joka viihtyy Turun kuppiloissa ja tykkää testailla uusia ravintoloita.

Panun matkat

Matkablogi

%d bloggers like this: